Niin sitä hypättiin Timpurin kyytiin Tulevaisuuden Bloggaajan kanssa ja lähdettiin käväsemään mökillä, siis Hobittimajalla.
Kauppareissun yhteyteen sovitettu, Timpurin lumenluonti käynti Hobitin selostamana.
Hobitti yrittää epätoivoisesti kuvata jättikuuta pelkääjänpaikalta.
Vaikka Timpuri hidastaa, kuvaa ei onnistu kuusta saamaan. Jättimolluska paistaa suoraan edessä keskellä.
Hobitin päässä pyörii Sielun veljien biisi: "sä olet kuu, mä olen maa". Ajattelen kotona tarkistavani miten se nyt meni. En kuitenkaan tee sitä.
Lähestymme kohdetta. Pakko räppästä parit kuvat virrasta (onko sukua Olaville? En tiedä).
Pieni tarpominen. Kerran vedin auton noillamain hankeen. Koitin olla tehokas ja ajaa portille. Torinon pedosta irtosi sillä reissulla pohja. En tee sitä toiste. En tiedä mitä ajattelin, tai no tiedän, ajattelin siis olevani tehokas.
Kohde näkyvissä.
Taivas.
Siitä se pupu on mennyt...
-ja Timpuri.
Ihan pihalla.
Ja siististi sisällä. Pakko, siis ihan pakko oli räppästä sisältäkin pari fiiliskuvaa.
Hobitin lelukaappi lapsuudesta. Tapetoin sen toissa kesänäkös se nyt oli....
Kätkee sisäänsä käsittämättömän määrän kaikkea tarpeellista.
Noita nuppeja mä vaan edelleen mietin. Vaihtoon vai ei?
Laittaisko jotku eripari koristenupit vai mennäänkö noilla?
Yhdet posliininupit oon jostain alelaarista joskus kotiin kantanutkin. Kaikissa on numero 5. Miksi? no kun halvalla sain....
Niiden oli tarkoitus päätyä juuri tohon kohteeseen mutta jotenkin noi on niin hellyttävät.
Ja sitten portista ulos...
Kiva-kiitti-moi.
Ja virralle heipat.
-Hobitti-
Kommentit