Juuri kun väitin eräälle toiselle Hobitille, etten ole Sulo Vilen (ettäs kehtasi epäillä!). Niin olen kuitenkin.

Juuri kun olin vannonut suu vaahdoten, käsi Paavi Benediktuksen kuvalla etten enää osta kuin luonnonkosmetiikkaa, niin ostin kuitenkin.

Halvalla kun sain. Kannatti käydä kauempaakin.

Juuri sillä hetkellä kun kahmi-kassi-täyteen saippaun hinnalla ständi ja meikkilaari oli nenäni alla päätin alkaa käyttämään jopa huulipunaa, halvalla kun sai! Kynsilakan suurkuluttaja olen joka tapauksessa ennestään, kotonakin tiedetään että aina kun Hobittia pyydetään tekemään jotain vastaus on: "mutku mä just lakkasin kynnet...". Taloudellista hävikkiä ei siis pääse syntymään, vaikka huuleni ei aina olisi jatkossakaan punatut.

-Ansuli-